Opiskelu eroavaisuudet

 Ranska vs. Suomi

- Koulupäivät ovat ranskassa pidempiä:

Koulua voi olla koulussani 8-20:30 välillä. Loppujenlopuksi tunteja viikossa ei ole enemmän, sillä aamupäivä saattaa olla kalenterissa tyhjä tai päivän keskellä olla parin tunnin hyppytunti. Suomessa minun koulussani luennot sijoittuvat 8:30-16:00 välille.

Mielestäni Suomen järjestelmä on toimivampi, sillä se mahdollistaa ajan harrastuksille ja mahdolliselle iltatyölle koulun ohessa. En tiedä, miten raskalaiset nuoret työskentelevät opintojensa ohella. Pariisissa myös matkoihin kuluu aikaa, joten puolet hyppytunnista kuluu julkisissa istumiseen, jos haluat mennä kotii välillä. Tästä pääsen hyvin seuraavaan eroavaisuuteen..

- Koulu ruokailu

Voin sanoa, että arvostan kovasti suomen kouluruokajärjestelmää. Koskeakoulu- ja yliopisto- opiskelijat saavat monipuolisen ja maistuvan ruoan 3 eurolla. Ranskan koulussa lämpimästä ruoasta voi vain haaveilla. Koulussamme on kahvila, mista saa täytettyjä patonkeja, juotavaa ja ehkä jotain pastaa. Mutta kahvila on hintava, enkä koe sen tarjontaa monipuolisena. Tuttu näky ruokatauoilla onkin opiskelijat, jotka menevät lähikauppoihin ostamaan patonkia, kolmiovoileipiä ja muuta nopeaa ja helppoa ruokaa.

Ei täytä aivan ihanteellista lautasmallia.

Opettajat

Ranskalaisessa koulussani on monikansallisia opettajia. Syy tähän voi olla kurssini, jotka ovat englannin kielisiä. Opettajilla on erilaisia sääntöjä keskenään. Yksi opettaja ilmoitti hyvin tiukasti, että jos oppilas on enemmän kuin 5 minuuttia myöhässä, luokkaan ei ole tulemista. Myös virvoitusjuomat ja purukumi ovat kiellettyjä tunnilla.

Monissa luokissa on kielto syömiseen ja juomiseen, mutta lounasaikaan opiskelijoilla on evästä luokassa, jota syövät luennon aikana. Kuten edellä mainittuja kolmioleipiä.

Syömistä ja juomista koskeva rajoitus riippuu siis opettajasta,

Suomen kouluissa oppilaat voivat litkiä kahvia, limua, syödä purkkaa tai suklaapatukkaa tunnilla, josa haluavat. Ainoastaan tietokone luokissa on rajoituksia tähän.

Ymmärrän, että voi tuntua hullulta, miksi opiskelijoiden pitäisi saada syödä luentojen aikana.

Mutta kuten ensimmäisessä kohdassa totesin, koulupäivä voi venyä todella pitkäksi ja huonolla mäihällä istut koulussa 10 tuntia, (kuten minä seuraavassa kuussa) ja pisin taukosi koulupäivän aikana on vain 30 minuuttia. Tällöin on ymmärrettävää, jos opiskelija haluaa tankata energiaa luennolla. 

Järjestöt

Ranskalaiset korkeakoulu opiskelijat valitsevat koulussani järjestön, jonka toimintaan haluavat kuulua. Parhaiten tiedän kansainvälisten opiskelijoiden asioita ja tapahtumia järjestävän Cosmopol järjestön, mutta lisäksi voit kuulu järjestöön, joka järjestää väittelyitä tai hoitaa it- tukea koulun opiskelijoille.. Suomen koulussani vastaavanlaisia järjestöjä löytyy kuten tutor toiminta, opiskelija tapahtuma- ja etuja ajava järjestö Laureamko, mutta näihin kuuluminen on opiskelijalle vapaa-ehtoista. Ranskan koulussa opiskelijan tulee valita siis yksi järjestö, johon haluaa opiskelun ajan kuulua. 

Vaikka eroavaisuuksia on varmasti paljon enemmän, on minun vaikea erotella niitä nyt, kun koulua on kuukausi takana. Kuvia koulusta minulla ei ole tähän liittää, voisin sanoa, että koulu ei ole mitenkään kummallisen näköinen. 
Nyt istun kotona taas kipeänä ja kuuntelen Sacre Coeur kirkon kellojen soimista.
Toivon, että parannun pian, jotta voin jatkaa projektiani; Kuinka rakastua Pariisiin uudelleen.